Vanhan golftuttumme ja väylien supersankarin ”Ension” kesä on kulunut murehtiessa omaa peliä. Se ei ole oikein missään vaiheessa kautta ottanut oikeaa kurssia, vaan peli on ollut aikamoista takkua – oli sitten kysymys omasta kotikentästä tai muutamista vieraskentistä joilla Ensio on kesän aikana vieraillut. Ensio itse on sitä mieltä, että tekniikka on pahasti pielessä, ja on muistuttanut siitä toistuvasti myös itselleen – käytännössä ennen jokaista lyöntiä – ja tämä on myös varmistanut sen, että se todellakin on ollut pielessä koko ajan.
Jatkuvien epäonnistumisten johdosta Ensiolle on syntynyt syvä viha-rakkaussuhde koko lajiin. Tavallaan hän rakastaa lajia yli kaiken, mutta kentällä pelatessaan vihaa sitä. Ei Ension tekniikka ole tokikaan pro -tasoa, sen hän toki ymmärtää. Mutta omalla kotikentällään hyvänä päivänä par on syntynyt ainakin kerran vuosien saatossa käytännössä jokaiselle väylälle. Ja tämä on ollut mahdollista Ension olemassa olevilla taidoillakin. Mutta nämä onnistumiset ja positiiviset muistikuvat tuppaavat vain Ensiolta aina unohtumaan. Epäonnistuneet lyönnit ja tapahtumat ovat syöpyneet paljon syvemmälle hänen alitajuntaansa. Niihin on myös aina helppo palata, ja kertoa se myös pelikavareille, jolloin epäonnistumisen pelko on paljon pienempi ja huonoille lyönneille löytyy aina ”se hyvä selitys”.
”Tässä väylällä avaan yleensä kyllä tuonne vasemmalle vesiesteeseen”, Ensio toteaa pelikumppanilleen taas harkkakierroksella! Ja kuinka ollakaan, siellähän se pallo avauksen jälkeen lepää. ”Mitäs minä sanoin”, Ensio toteaa lyönnin jälkeen. ”Tällä väylällä taas en ole saanut kertaakaan palloa pysymään poissa tuolta oikealta metsästä”, Ensio toteaa myöhemmin takaysillä. Ja kas kummaa, ei saa näin ollen nytkään!
Ension kielteisen pelipsykologian kierre on nielaissut koko miehen mukaansa. Eikä tästä ajattelumallista ole helppoa päästä irti. Se kun on hänen elämänfilosofiansa myös kaikessa muussa elämään liittyvässä. ”Pessimisti ei pety”, on Ension mielilausahduksia.
”Taidanpa lähteä rangelle tästä hiomaan draiveja”, Ensio toteaa kierroksen jälkeen. ”Siellä ne lyönnit kyllä toimivat ihan kohtuullisesti”. ”Kuinkahan ne hyvät avaukset ja lähestymiset saisi siirrettyä tänne kentälle”, Ensio miettii itsekseen…
MattiTours 
Yksi ajatus artikkelista “Ensio, mentaalisen valmistautumisen mestari, osa II”