Ensio ja oikea tiiboksi

”Virtuaaligolfarimme” Ension edesottamuksiin olemme tutustuneet jo useampaan otteeseen tässä blogissa. Vaikka tarinat eivät sinänsä ole missään aikajärjestyksessä eivätkä osana sen suurempaa jatkokertomusta, kannattanee lukaista nuo edelliset jotta pääsee hieman sisälle Ension mielenmaailmaan, ja siihen, millaisesta golfarista on kyse! Edelliset tarinat ovat : ”Ensio Pimiä hankkimassa uutta draiveria” , ”Ensio, mentaalisen valmistautumisen mestari, osa I” , osa II, ”Ensio muistelee golfkautta 2017” sekä ”Ensio ja lähipelistrategia”.

Ensio kuuluu siihen (mies)golfareiden isoon ja maailmanlaajuiseen joukkoon, joka suhtautuu kaikkiin lajia koskeviin uudistuksiin ja kokeiluihin – niin kuin koko elämään – tylyn jämäkällä otteella. Sama koskee aihetta, jota on viime aikoina paljonkin golfareiden keskuudessa käsitelty – eli pelaatko omaan tasoosi nähden oikeasta tiiboksista??? Ension suhtautuminen koronaan ja sen leviämiseen on kokonaan oma lukunsa – siihen en tässä yhteydessä sen enempää paneudu. Mutta jos yhtään osaat mennä Ension ajattelussa ”ihon alle”, aavistanet aika vähättelevän kannan kertomattakin. Mutta nyt siis päivän epistolaan, eli tiiboksin valintaan!

Kylmä totuushan on, että jos kenttä on pelaajalle liian pitkä, onnistumisen elämykset ovat tavallista harvemmassa ja pelaaja turhautuu helpommin. Liian lyhyttä kenttää pelattaessa taas pelin tarjoama haaste jää vajaaksi. Pelkkä draivien mäiskiminen ja lyhyiden wedge-nostojen lyöminen voi olla ajoittain hauskaa, mutta käy pidemmän päälle tylsäksi. Siksi kannattaisi välillä tutkailla, mikä on itselle se oikea ja sopivin tiiboksi – jos ei muuta niin harjoituskierroksella!

Ensiokin törmäsi Golfpisteen sivuilla taannoin kaavaan, jossa sopivan kentän pituuden voisi laskea kaavasta:

18 x oma rautaseiskan lyöntipituus + 14 x oma draivin lyöntipituus (suora linkki laskuriin)

Ensio innostui kokeilemaan viime kesänä omien lyöntimittojensa kirjaamista tuohon kaavaan ja häkeltyi! Vaikka hän kirjasi tuohon kaavaan sekä draiverin, että rauta-7:n mitat reilusti todellisuutta pidemmiksi, hän sai omalle kotikentälleen tulokseksi, että pelaa joka kerta kenttää monta sataa metriä liian pitkänä omaan pelitasoonsa nähden!

Keep away from the long grass if you don´t want troubles!

”Olisihan se kivaa, jos pelikierroksesta jäisi joskus mukava fiilis ja tulos”, Ensio on ajatellut jo monesti aikaisemmin, mutta siitä huolimatta hän tepastelee aina joko keltaiseen tai joskus jopa singelitason nuorien kundien kanssa kauas taakse valkoiseen tiiboksiin vaikka iänkin puolesta lupa olisi pelata kenttää jo lyhyempänä. ”Backtee on oikeiden miesten aloituspaikka ja sieltä ne ammattilaisetkin pelaa”, Ensio toteaa, vaikka aina oma tulos noilta mitoilta on mitä sattuu, ja kierroksen jälkeen koko laji tuntuu tylsältä ja ärsyttävältä! Kerran viime kesänä hän harhautui naisporukan kanssa punaiselle tiille, mutta kun näki takana tulevan tutun miesporukan lähtevän seuraavassa flaitissa, muutti heti taktiikkaa, ja meni lyömään uuden avauksen keltaiselta. ”Mitä ne klubillakin puhuu, jos pelaan punaisilta?” hän tuumaili kierroksen alkajaisiksi. Sininen ja punainen tii ovat siis edelleen Ensiolle ”nössöjen tiibokseja”.

Saapa nähdä, koska Ensio myöntyy edes kokeilumielessä testaamaan muitakin aloituspaikkoja kotikentällään? Voi olla ettei koskaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s